Bemarilla vien sut lapiohommiin

”Parempi vaihtoehto olisi, jos luopuisimme ihmisten hyysäyksestä ja laittaisimme lapion käteen. Työ tekijäänsä kiittää.”

Porin kaupunginvaltuuston maanantainen kokous sai rutkasti lisämaustetta, kun laaditusta köyhyysselvityksestä käydyn keskustelun yhteydessä pönttöön asteli valtuuston kuopus, 27-vuotias Eerik Heijari (kok). Kansanedustajaksi pyrkivän Heijarin puheenvuorossa kuultu oheinen lause herkisti myös paikalliset tiedotusvälineet: Satakunnan Kansan Ville Hammarberg katsoi Heijarin töpeksineen pahemman kerran, demarilehti Uuden Ajan Jukka Vilponiemen mielestä nuoren kaupunginvaltuutetun puhe oli taasen "tyyppiesimerkki uusliberalistisesta ja yksilökeskeisestä ajattelusta". Niinhän sitä sanotaan, että tärkeintä julkisuudessa on kunhan nimi kirjoitetaan oikein, mutta jo vuosikymmenten ajan politiikkaa seuranneiden toimittajien kritiikki ei liene parasta mahdollista myönteistä mainosta eduskuntavaalien ensikertalaiselle.

Heijarin nousu politiikkaan on tapahtunut räväkästi. Autonhajottamobisneksellä loistavasti menestyneen nakkilalaisen yrittäjäperheen vesa nousi Porin kaupunginvaltuustoon ensikertalaisena syksyllä 2004. Nousua ovat avittaneet ilmeinen rohkeus sekä sujuva huumorintaju ja supliikki. Pätäkän puute ei ole myös hullumpi asia itsensä tunnetuksi tekemisessä - sen on huomannut myös Porin katukuvassa Heijarin karauttaessa ohitse BMW Z3 Roadsterilla.

Nuori kansanedustajaehdokas ei kuitenkaan koe suustaan päässeen sammakoita. Päinvastoin:
"Olen valmis allekirjoittamaan sanomani koska tahansa uudelleen. Sanokoon lehdet mitä haluavat. Minun tehtäväni on auttaa kaikkia porilaisia, myös köyhiä. Uskon että työtä heille antamalla saavat heidän elämänsä uuden paremman tarkoituksen. Kaupan päälle tulee heille hyvä mieli." (blogimerkintä 1.2.)

Kieltämättä Heijarin kaltaiset, populismia taitavasti puhuvat nuoret varsat luovat särmää monesti varsin tasapäiseen politiikan nuorisokaartiin. Eri asia on, miten kansa lämpeää avoimen uusliberalististen silmien takaa maailmaa katsovalle Eerikille. Suuri kansansuosio helpottuisi, jos Eerik muistaisi agendallaan myös muitakin kuin opiskelijoita: vaalikonevastauksista kun voi helposti lukea, että opintotukea voisi kyllä korottaa, mutta työttömillä ja eläkeläisilläkin on jo vähän liikaakin varallisuutta. Kukapa tietää: ehkä tulevaisuuden Suomessa Säkylän Virttaankankaalla tekevätkin risusavottaa Olavi Mäenpään pakolaiset ja Eerik Heijarin työttömät yhdessä?