Poliittinen korva etäällä nuoren äänestä

Ei ole sattumaa, että Alma Median vuoden alussa teettämässä kyselyssä vastaajat arvottivat hyvinvointipalveluihin liittyvistä kohteista tärkeimmäksi lasten, koululaisten ja nuorten hyvinvoinnin.

Siitä poru mistä puute. Tuntuu siltä, että ainoa, joka ottaa lasten toiveita vastaan on Korvatunturin pukki, ja hänkin pitäytyy lahjoissa, jotka voi kääriä paperiin. Toki kuuloelimellä kampanjoineen kokoomuksen Katainen on lausunut yhdeksi puolueen kannattamaksi asiaksi koululuokkien koon pienentämisen.

Tiedossa on kuitenkin ollut jo pitkään, että luokan hankalimmat oppilaat rauhoittuvat usein huomattavasti, kun heidät siirretään pienempään luokkaan tai pienempään kouluun, jossa opettajalla on jokaiselle oppilaalle enemmän aikaa.

Luokkakokoa ovat varmasti kasvattaneet kyläkoulujen lakkauttamiset. Olisiko luokkien paisuminen kenties voitu ehkäistä pitämällä suurempi osa kouluista auki? Olisi kiinnostava tietää, kuinka paljon tulisi maksamaan uusien luokanopettajien ja kuraattorien palkkaaminen, jos luokkakokoa isoissa kouluissa päätettäisiin supistaa. Kuinka monta kyläkoulua samalla menoerällä olisi pidetty toiminnassa?

Nuoret nähdään useinmiten oppilaina ja opiskelijoina, mutta näissäkään rooleissa heidän ääntään ei ole kuultu eduskunnassa niin, että sillä olisi ollut suuremmin merkitystä.

Kolmas helmikuuta uutisoitiin, että Suomen lukiolaisten liitto pettyi hallitusryhmiin. Nämä hyväksyivät kansanterveyslain muutoksen, joka siirsi lukiolaiset kouluterveydenhuollosta opiskeluterveydenhuoltoon. Korkeakouluopiskelijat ovat parjanneet jo pidemmän aikaa jälkimmäisenä mainittua terveydenhuoltoa merkittävistä puutteista.

Kesällä opiskelijaliitot ilmaisivat tyytymättömyytensä opintotuen korottamattomuuteen.

Suvena julkaistiin myös nuorisojärjestö Allianssin raportti nuorten elinoloista. Sen mukaan suomalaisnuorten eriarvoistuminen on kasvanut. Vakavassa syrjäytymisvaarassa arvellaan olevan 15 000 – 20 000 nuorta.

Aiheesta Helsingin Sanomille kommentoinut Allianssin puheenjohtaja Ossi Heinänen sanoi, että avaintekijä olisi, kas kas, ennaltaehkäisevä työ.

Raportin mukaan monilla nuorilla on myös etäinen suhde politiikkaan. Jättävätkö puolueet juuri tästä syystä nuorten agendat väliin ja vouhkaavat ennemmin vanhusten asioista? Arvellaan, ettei se nuori kuitenkaan jaksa äänestää. Puolue, joka uskaltaisi puoltaa nuorille tärkeitä asioita, voisi kuitenkin herättää suuren osan nukkuvista äänestäjistä.

Allianssi kannustaa nuoria tulevaisuuden aktiivisiksi äänestäjiksi järjestämällä varjovaalit eduskuntavaalien alla. Nuorisovaalit toteutetaan myös uurnavaaleina. Äänestysaika on 1. – 13. maaliskuuta ja tulokset julkaistaan 14. päivä samaa kuuta.

http://www.valtikka.fi/nuorisovaalit

Seksuaalisuus määrää ihmisarvon

Kristillisdemokraattien vaaliteesi, ”ihmisarvo on jokaisen ihmisen keskeisin oikeus”,ei siis ole kaikille.

Asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan jakavat puolueita ja aiheuttavat ristiriitoja puolueiden sisällä. Feministinen aloite on viiden puolueen nuorisojärjestöjen aloittama projekti, jonka tavoitteena on herättää keskustelua feminismistä ja ajaa samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia. Aloitteen takana ovat vihreiden, kokoomuksen, Rkp:n, vasemmistoliiton ja Sdp:n nuorisojärjestöt. Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset kieltäytyivät projektista, sillä sana, seksuaalivähemmistö, ei mahdu heidän arvoihinsa. Kristillisdemokraattien vaaliteesi, ”ihmisarvo on jokaisen ihmisen keskeisin oikeus”,ei siis ole kaikille. Myös keskusta jäi pois projektista.

Vaikka Feministisen aloitteen ja lokakuussa hyväksytyn hedelmöityshoitolain takana on useita puoleita, vain vihreiden vaaliohjelmassa puhutaan suoraan seksuaalivähemmistöistä. Vihreät ajavat nais- ja miesparien adoptio-oikeutta ja mahdollisuutta avioliittoon. Liberaalilinja aiheuttaa vastareaktioita erityisesti kristillisten piirissä. ”Ohjelma on raamatunvastainen”, Kyllikki Malkki tuomitsee. Malkki on Kristillisdemokrattien puoluetoimiston toimistosihteeri.

Vihreiden Uudenmaanehdokkaan, Setan pääsihteerin, Aija Salon mukaan perheen sisäinen adoptio-oikeus on kuitenkin realistinen tavoite seuraavalle eduskuntakaudelle. ”Puolueet ymmärtävät, että tällaista tarvitaan. Nykyisessä mallissa lapsella on juridiset oikeudet vain toiseen vanhempaan. Jos juridinen vanhempi menehtyy, ei ole varmaa, että lapsen oikeus toiseen vanhempaan säilyy”, Salo kertoo.

Suurin osa erilaisia perhemalleja koskevista asenteista johtuu Salon mukaan tietämättömyydestä. Arkadianmäellä ei ole kaikilla selvillä, mitä seksuaalivähemmistö-sana tarkoittaa. ”Kun puhutaan seksuaalivähemmistöistä, osa kuvittelee, että kyse on seksistä. Tosiasiassa kyse on ihmisen persoonasta ja yhteiskunnan perhekäsityksestä”, Salo tarkentaa.

Vihreiden vaaliohjelma on hyvä esimerkki muille puolueille, ettei aina tarvitse yrittää miellyttää kaikkia. Valtavirran ulkopuolella on myös elämää, ja mikä parasta, sama äänioikeus.

http://www.feministinenaloite.org/index.html

http://www.vihreat.fi/system/files?file=Vaaliohjelma2007.pdf

http://www.aijasalo.fi/