Aivoimun uhrit

Kimppakämppäämme muutti nuori australialaisnainen. Hänenlaisensa maahanmuuttajat taitaisivat kelvata kenelle tahansa. Paitsi Perussuomalaisille.

24-vuotias biokemisti aloittelemassa tohtoriopintojaan Alzheimerin taudista. Tätä ennen hän on asunut jo Euroopassa ja innostui muuttamaan Suomeen suomalaisiin tutustuttuaan.

Hänen Suomeen muuttoaan helpotti se, että sukunsa on kotoisin Alankomaista, ja hän itsekin on EU-kansalainen. Käytännön esimerkin suomalaisesta byrokratiasta ja maahanmuuttajista tarjosi kuitenkin heti yksinkertainen asia: todistus oleskeluoikeuden rekisteröinnistä. Kyseinen paperi kolahti postiluukusta. Uudella asukkaallamme ei ollut aavistustakaan, mikä paperi kuoresta löytyi. Koko arkki oli suomeksi. Kielitaidottoman on vaikea arvailla suomalaisia sanoja. Paikallisille ystäville on tarvetta tavallisessa arjessa.

Eduskuntavaalikampanjoissa maahanmuutto muodostuu arvokysymykseksi, joka määrittelee puolueen inhimillisyyttä. Suomalainen äänestäjä ei taida pohtia, mitä kansanedustajat tällaisille asioille voivat, tai miten ministerit vaikkapa EU-tasolla voivat vaikuttaa Euroopan sulkeutumiseen tai avautumiseen. Jotain kuitenkin kertoo puolueen kanta siitä, ketä ja paljonko Suomen rajojen sisäpuolelle toivotetaan tervetulleeksi.

Eräs puolueiden mielipiteitä jakava seikka on ulkomaalaisten maksuton koulutus. Opetusministeri Antti Kalliomäki on sanonut, että maksut voitaisiin ottaa käyttöön vain, jos ne parantavat kansainvälistymistä korkeakouluissa. Mitä tämä sitten tarkoittaisi? Kenen kanssa kansainvälistyä, jos tänne ei tule ketään lukukausimaksuja maksamaan. Kalliomäen mukaan maksut eivät myöskään saa olla avaus suomalaisen korkeakoulujärjestelmän muuttamiselle maksulliseksi. Epäilen.

Yleensä ulkomaalaiset opiskelevat Suomessa stipendin tai apurahan turvin tai muilla varoilla. Ulkomaalaisen opiskelijan on itse huolehdittava toimeentulostaan, Suomen valtio ei sitä tee.

Ainakin Suomeen uskaltautuneet tekevät elämästä kiintoisampaa. Ehkäpä niin voisi käydä muuallakin kuin kimppakämpissä. Sitä ennen voi itse kukin testata vaikka suomalaisuuttaan.