Poliittinen korva etäällä nuoren äänestä

Ei ole sattumaa, että Alma Median vuoden alussa teettämässä kyselyssä vastaajat arvottivat hyvinvointipalveluihin liittyvistä kohteista tärkeimmäksi lasten, koululaisten ja nuorten hyvinvoinnin.

Siitä poru mistä puute. Tuntuu siltä, että ainoa, joka ottaa lasten toiveita vastaan on Korvatunturin pukki, ja hänkin pitäytyy lahjoissa, jotka voi kääriä paperiin. Toki kuuloelimellä kampanjoineen kokoomuksen Katainen on lausunut yhdeksi puolueen kannattamaksi asiaksi koululuokkien koon pienentämisen.

Tiedossa on kuitenkin ollut jo pitkään, että luokan hankalimmat oppilaat rauhoittuvat usein huomattavasti, kun heidät siirretään pienempään luokkaan tai pienempään kouluun, jossa opettajalla on jokaiselle oppilaalle enemmän aikaa.

Luokkakokoa ovat varmasti kasvattaneet kyläkoulujen lakkauttamiset. Olisiko luokkien paisuminen kenties voitu ehkäistä pitämällä suurempi osa kouluista auki? Olisi kiinnostava tietää, kuinka paljon tulisi maksamaan uusien luokanopettajien ja kuraattorien palkkaaminen, jos luokkakokoa isoissa kouluissa päätettäisiin supistaa. Kuinka monta kyläkoulua samalla menoerällä olisi pidetty toiminnassa?

Nuoret nähdään useinmiten oppilaina ja opiskelijoina, mutta näissäkään rooleissa heidän ääntään ei ole kuultu eduskunnassa niin, että sillä olisi ollut suuremmin merkitystä.

Kolmas helmikuuta uutisoitiin, että Suomen lukiolaisten liitto pettyi hallitusryhmiin. Nämä hyväksyivät kansanterveyslain muutoksen, joka siirsi lukiolaiset kouluterveydenhuollosta opiskeluterveydenhuoltoon. Korkeakouluopiskelijat ovat parjanneet jo pidemmän aikaa jälkimmäisenä mainittua terveydenhuoltoa merkittävistä puutteista.

Kesällä opiskelijaliitot ilmaisivat tyytymättömyytensä opintotuen korottamattomuuteen.

Suvena julkaistiin myös nuorisojärjestö Allianssin raportti nuorten elinoloista. Sen mukaan suomalaisnuorten eriarvoistuminen on kasvanut. Vakavassa syrjäytymisvaarassa arvellaan olevan 15 000 – 20 000 nuorta.

Aiheesta Helsingin Sanomille kommentoinut Allianssin puheenjohtaja Ossi Heinänen sanoi, että avaintekijä olisi, kas kas, ennaltaehkäisevä työ.

Raportin mukaan monilla nuorilla on myös etäinen suhde politiikkaan. Jättävätkö puolueet juuri tästä syystä nuorten agendat väliin ja vouhkaavat ennemmin vanhusten asioista? Arvellaan, ettei se nuori kuitenkaan jaksa äänestää. Puolue, joka uskaltaisi puoltaa nuorille tärkeitä asioita, voisi kuitenkin herättää suuren osan nukkuvista äänestäjistä.

Allianssi kannustaa nuoria tulevaisuuden aktiivisiksi äänestäjiksi järjestämällä varjovaalit eduskuntavaalien alla. Nuorisovaalit toteutetaan myös uurnavaaleina. Äänestysaika on 1. – 13. maaliskuuta ja tulokset julkaistaan 14. päivä samaa kuuta.

http://www.valtikka.fi/nuorisovaalit