Paikallisasiat puhuttavat enemmän kuin pakkoruotsi

Pakkoruotsi ja ruotsin kieli nousivat lopulta myös vaalikeskusteluihin. Ruotsalaisen Kansanpuolueen puheenjohtajalta Stefan Wallinilta on erilaisissa vaalitenteissä kyselty pakkoruotsista ja onko RKP hallituksessa takaamassa pakollisen ruotsinopiskelun.

Wallin on todennut puolueensa kannattavan yleissivistystä ja tukevan kaksikielistä Suomea. Hän ei omien sanojensa mukaan käytä termiä pakkoruotsi, koska muitakin aineita on pakko opiskella koulussa.

Paikallisesti ruotsinkielisillä tai kaksikielisillä alueilla on meneillään merkittävämpiä asioita kuin yleinen pakkoruotsi. Sipoon alueen liittäminen Helsinkiin puhuttaa Uudenmaan vaalipiirissä ja muuallakin Suomessa. Vaasan seudulla ruotsinkieliset vastustavat kielipoliittisista syistä Mustasaaren kuntaliitosta Vaasan kanssa ja länsirannikon ruotsinkieliset haluavat oman ruotsinkielisen poliisipiirin eivätkä yhteistyötä suomenkielisten kuntien kanssa. Sisäasiainministeriön asettaman työryhmän ajatuksena on muodostaa nykyisistä Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen kihlakuntien poliisilaitoksista yksi yhteinen sekä nykyisistä Vaasan, Mustasaaren, Närpiön ja Kyrönmaan kihlakuntien poliisilaitoksista toinen poliisilaitos.

Åbo Underrättelser teki kyselytutkimuksen Turun seudun ruotsinkielisille. Joka neljäs kyselyn vastaaja pitää tärkeimpänä vaalikysymyksenä palvelua omalla kielellä, joten aihe selvästi huolestuttaa alueen ruotsinkielisiä. Kyselyn vastaajien tärkeysjärjestyksessä seuraavana ovat terveydenhoito ja huolenpito sekä työllisyys, jotka ovat nousseet vaalikysymysten kärkeen myös koko maan kattavissa vaalikyselyissä.

Myös YLEn ruotsinkielinen uutis- ja ajankohtaistoimitus teetti Institutet för finlandssvensk samhällsforskningilla vaalitutkimuksen suomenruotsalaisten mielipiteistä. Tutkimuksen mukaan RKP lisäisi kannatustaan muiden puolueiden kustannuksella, ja ainoastaan Kansallisen Kokoomuksen kannattajista ei siirtyisi äänestäjiä RKP:n leiriin. Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Helsingin vaalipiirissä itse asiassa entiset RKP:n äänestäjät antaisivat tänä vuonna äänensä kokoomukselle.

Kyselyyn vastanneista yllättäen vain noin puolet on sitä mieltä, että RKP:n on ehdottomasti oltava seuraavassa hallituksessa. Tosin lisäksi 40 prosenttia sanoo, että haluaisi mielellään saada puolueen hallitukseen. Hieman yli 70 prosenttia vastaajista aikoo äänestää RKP:tä. Tietenkin myös jotkut suomenkieliset antavat äänensä puolueelle, joten tutkimustulosten perusteella RKP:n ennustetaan saavan takaisin yhden paikoista, jotka se menetti edellisissä eduskuntavaaleissa. Kaikki tietenkin riippuu lopulta eri kansanryhmien äänestysaktiivisuudesta. Ylihuomennahan se selviää.

Enemmän tukea kielivähemmistöjen äänitorville

Harvoinpa tulee ajatelleeksi, että Suomessa on noin kaksikymmentä kuntaa, joissa enemmistö asukkaista puhuu ruotsia ja suomi on vähemmistökieli. Länsirannikolla, Vaasan pohjoispuolella, sijaitsevassa Pietarsaaressa paikallislehdet ovat mielenkiintoisessa tilanteessa: Jakobstads Tidning edustaa erästä maan vähemmistöryhmistä, suomenruotsalaisia, mutta paikallisesti vähemmistöä edustaakin suomenkielinen Pietarsaaren Sanomat. Kaupungissa yli puolet asukkaista puhuu ruotsia, ja kun mukaan lasketaan pienet ympäristökunnat, ruotsinkielisten ylivoima kasvaa huomattavasti.

Silti kumpikaan paikallislehdistä ei saa valtioneuvoston myöntämää lehdistötukea, jolla tuetaan muun muassa vähemmistökieltä puhuvien tiedonsaantia ja mahdollisuutta lukea omankielistä lehteä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna tilanne on poikkeuksellinen, sillä muualla maan vähemmistökieltä edustavat sanomalehdet saavat rahallista tukea. Suomessa suurimpia lehdistötukia ei anneta vähemmistökulttuurien tukemiseen, vaan isot rahat jaetaan puoluelehdille.

Jo tässä vaiheessa vuotta suurimpien puolueiden äänenkannattajat ovat saaneet satoja tuhansia euroja. Ruotsinkielisistä lehdistä muutama saa vuosittain tukea selviytyäkseen taloudellisesti ja ylläpitääkseen ruotsinkielistä paikallisuutisointia, mutta rahasummat ovat pieniä. Viime vuonna Uutispäivä Demari sai valikoivaa lehdistötukea lähes 1,7 miljoonaa euroa, kun ruotsinkielisistä lehdistä eniten tukea saanut Hufvudstadsbladetkin sai ainoastaan hieman reilut 200 000 euroa.

Ruotsinkieliset sanomalehdet ovat keskittyneet muutamaksi ketjuksi ja tekevät yhteistyötä. Niiden tulevaisuus ei kuitenkaan ole täysin varmalla pohjalla, koska suomenruotsalaisten määrä vähenee. Lehtiä luetaan yli kielirajojen, mutta useimmiten kaksikieliset kotitaloudet tilaavat alueella ilmestyvistä lehdistä hallitsevimman eli laajimman ja tiheimmin ilmestyvän. Tämä on hyvä asia Jakobstads Tidningille, huono useimmille muille ruotsinkielisille lehdille. Lehdistötuen jakautumista tulisikin uudistaa niin, että puoluelehtien sijaan suurimmat rahat annettaisiin vähemmistökieliä edustaville lehdille.

Puolue, joka huolehtii kannattajistaan vai puolue, jonka lupauksiin voi luottaa?

FST:n eilisessä Valdebatt-ohjelmassa suomenkieliset poliitikot herättivät myötätuntoa. Eero Heinäluoma, Timo Soini, Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen puhuivat rohkeasti ja kiitettävän vuolaasti ruotsia, vaikka esimerkiksi Vanhasen ääntäminen oli enimmäkseen jäykkää ja Katainen joutui kysymään käännöstä muun muassa sanoille vanhainkoti ja ratkaisu. Ruotsinkielisten Bjarne Kalliksen ja Stefan Wallinin esiintyminen oli tietenkin luonnollisempaa kuin sanojaan hakeneiden suomenkielisten, mutta sympatiapisteitä kovalla yrittämisellä sai.

Samassa vaalikeskustelussa poliitikkoja pyydettiin pareittain kehumaan toistensa puolueita. Soini kehaisi RKP:n olevan “puolue, joka osaa huolehtia kannattajistaan”. Wallinin vastaus oli, että perussuomalaisten lupauksiin voi luottaa: “Lupasitte vastustaa yo-ruotsia ja niin olette tehneetkin.” Ohjelma uusitaan tänään tiistaina iltapäivällä FST5:llä.

FST:n ohjelmassa Spotlight puolestaan ehdittiin jo helmikuun puolivälissä käsitellä eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikampanjoiden rahoitusta: kuka poliitikkojen kampanjat oikein maksaa? Lainsäädännöstä huolimatta vaalirahoitukset pysyvät salaisina. Muissakin medioissa aiheesta uutisoitiin, mutta myöhemmin. Jos Spotlight jäi näkemättä, jaksoja voi katsella ohjelman nettisivuilla.

Suomenruotsalaisten onnellinen yhteisö

Suomenruotsalaisten medioiden vaalijutuissa pidetään omien puolta. Esimerkiksi Vasabladet kehotti jo tammikuun pääkirjoituksissaan ruotsinkielisiä äänestämään RKP:tä, Ruotsalaista kansanpuoluetta, ja muutenkin kirjoituksista havaitsee hengennostatuksen “omien” kannattamiseen.

Kristillisdemokraattien suunnalta on kuulunut jupinaa siitä, että RKP on ollut mukana hallituksessa liian pitkään ja voisi vaihteeksi kokeilla oppositioroolia. Vihreiden haaveena taitaa olla RKP:n syrjäyttäminen hallituksesta. Muissakin puolueissa on jäseniä, jotka jo ennen vaalitulosten kuulemista kannattavat RKP:n siirtämistä oppositioon. RKP toivoo arvostelun kääntyvän lopulta puolueen eduksi, kun suomenruotsalaiset puolustautuvat ja aktivoituvat äänestämään.

Olen välillä epäillyt, päätyykö RKP jonkinlaiseksi joojoo-puolueeksi, joka yrittää miellyttää kaikkia saadakseen ääniä muiltakin kuin ruotsinkielisiltä kansalaisilta. Jossakin vaiheessa puolue ilmoitti olevansa “suomalainen kansanpuolue” eikä suinkaan pelkkä kielipuolue. Mainoslause on edelleen käytössä, mutta epäilyni tärkeimpien äänestäjien unohtamisesta kumosi lapsiasiavaltuutetun kysely, johon puolueet vastasivat. Kysymysten aiheena oli lasten hyvinvointi. Kun lapsiasiavaltuutettu kysyi, mitä lasten ja nuorten palveluita puolueet kehittäisivät, RKP:n vastaus oli “Iltapäivätoiminta kouluissa, kielikylvyt.”

Kielikylvyt? Todellakin, kielikylvyt? Ei päivähoito, ei kouluterveydenhuolto, ei mielenterveyspalvelut. Kielikylvyt. Olen lukenut tutkimustuloksia, joissa suomenruotsalaisten todetaan olevan muita suomalaisia onnellisempia. Ehkä puolue perustelee samoilla tutkimuksilla suorastaan omituista vastaustaan: tehdään kaikista lapsista suomenruotsalaisia – vähintään kaksikielisiä – niin onnellisuus on taattu. Tuolla vastauksella en usko suomenkielisten ääniä tippuvan ja muutama ruotsinkielinenkin saattaa antaa äänensä jollekin muulle kuin Ruotsalaiselle kansanpuolueelle.