Harvoinpa tulee ajatelleeksi, että Suomessa on noin kaksikymmentä kuntaa, joissa enemmistö asukkaista puhuu ruotsia ja suomi on vähemmistökieli. Länsirannikolla, Vaasan pohjoispuolella, sijaitsevassa Pietarsaaressa paikallislehdet ovat mielenkiintoisessa tilanteessa: Jakobstads Tidning edustaa erästä maan vähemmistöryhmistä, suomenruotsalaisia, mutta paikallisesti vähemmistöä edustaakin suomenkielinen Pietarsaaren Sanomat. Kaupungissa yli puolet asukkaista puhuu ruotsia, ja kun mukaan lasketaan pienet ympäristökunnat, ruotsinkielisten ylivoima kasvaa huomattavasti.
Silti kumpikaan paikallislehdistä ei saa valtioneuvoston myöntämää lehdistötukea, jolla tuetaan muun muassa vähemmistökieltä puhuvien tiedonsaantia ja mahdollisuutta lukea omankielistä lehteä.
Muuhun Eurooppaan verrattuna tilanne on poikkeuksellinen, sillä muualla maan vähemmistökieltä edustavat sanomalehdet saavat rahallista tukea. Suomessa suurimpia lehdistötukia ei anneta vähemmistökulttuurien tukemiseen, vaan isot rahat jaetaan puoluelehdille.
Jo tässä vaiheessa vuotta suurimpien puolueiden äänenkannattajat ovat saaneet satoja tuhansia euroja. Ruotsinkielisistä lehdistä muutama saa vuosittain tukea selviytyäkseen taloudellisesti ja ylläpitääkseen ruotsinkielistä paikallisuutisointia, mutta rahasummat ovat pieniä. Viime vuonna Uutispäivä Demari sai valikoivaa lehdistötukea lähes 1,7 miljoonaa euroa, kun ruotsinkielisistä lehdistä eniten tukea saanut Hufvudstadsbladetkin sai ainoastaan hieman reilut 200 000 euroa.
Ruotsinkieliset sanomalehdet ovat keskittyneet muutamaksi ketjuksi ja tekevät yhteistyötä. Niiden tulevaisuus ei kuitenkaan ole täysin varmalla pohjalla, koska suomenruotsalaisten määrä vähenee. Lehtiä luetaan yli kielirajojen, mutta useimmiten kaksikieliset kotitaloudet tilaavat alueella ilmestyvistä lehdistä hallitsevimman eli laajimman ja tiheimmin ilmestyvän. Tämä on hyvä asia Jakobstads Tidningille, huono useimmille muille ruotsinkielisille lehdille. Lehdistötuen jakautumista tulisikin uudistaa niin, että puoluelehtien sijaan suurimmat rahat annettaisiin vähemmistökieliä edustaville lehdille.
1 kommentti:
Mietitäänpä vähän: Jos kaikki lehdistötuki kanavoitaisiin kielivähemmistöjen lehdille, niin eikös silloin kävisi niin, että käytännössä lehtituki menisi edelleen puoluelehdille? Suurin osa ruotsinkielisistä vähemmistölehdistä kannattaa RKP:tä, vaikkei sitä tietysti kehdata ääneen sanoa tai ihan suoraan lehden sivuille kirjoittaa. Ny Tid ja Arbetarbladet taitavat olla ainoat vasemmistolaiset poikkeukset ruotsinkielisellä lehdistörintamalla.
Ja eikös ruotsalaisella lehdisöllä ole aika usein iso raha takanaan? Rahastoja ja yhtiöitä? Miksi juuri nämä lehdet pitäisi ottaa veronmaksajan huomaan? Ennemmin minä tuen puoluelehtiä kuin löyhästi määriteltyjä "vähemmistölehtiä". Jos ruotsinkielinen kulttuuri ei pysy elävänä sillä, että huomattava osa tv-maksurahoistani käytetään FST:n pyörittämiseen, niin kuolkoon pois.
T: HBL:n osa-aikatilaaja ja FST:n innokas katselija
Lähetä kommentti